Raportti

Sovelletun reserviläisammunnan (SRA) kilpasarja Kalakukko Cupin toinen osakilpailu Operation Gooselake startattiin läkähdyttävän lämpimissä tunnelmissa Iisalmen Hanhilammella. Kyseessä oli koko viikonlopun mittainen tapahtuma. Rastien kokoaminen aloitettiin jo perjantaina. Toimitsijat ampuivat lauantaina, kun rata saatiin valmiiksi, ja virallinen kilpailupäivä oli sunnuntaina. Lämpö kipusi molempina päivinä jo varjossakin kolmeenkymmeneen asteeseen, ja aukealla ampumarata-alueella vielä sitäkin ylemmäs. Tämä ei kuitenkaan tuntunut vaikuttavan negatiivisesti kilpailijoiden ja toimitsijaporukan tekemiseen. Ja miksipä valittaa, kun odotettu helle vihdoin saapui myös Pohjois-Savon korkeuksille. Huomattavasti siedettävämpää, kuin kaatosateessa kisaaminen.

Reserviläisten kiinnostus toiminnallisia lajeja kohtaan on kovassa nosteessa, ja tästä kielii myös koko ajan kasvavat osallistujamäärät SRA kisoissa. KKC konseptin ensimmäinen kilpailu järjestettiin heinäkuussa 2014 Siilinjärvellä, sittemmin suljetulla Raasion ampumaradalla. Tuolloin osallistujia oli 35, ja tuo lukema sisältää myös kisan toimitsijat. Nyt Hanhilammella järjestettyyn kisaan oli alun perin ilmoittautunut yli sata kilpailijaa, joista 90 pääsi osallistumaan varsinaiseen kisapäivään. Kun mukaan lasketaan 40 toimitsijaa, kilpailu keräsi paikalle yhteensä 130 ampujaa. Hanhilammen KKC kipuaakin suurimmaksi koskaan järjestetyksi KKC sarjan kisaksi. Pohjois-Savon alueella eletäänkin pienen positiivisen muutospaineen alla alati kasvavan harrastajamäärän vuoksi.

Iisalmi, ja Hanhilammen ampumakeskus pääsevät omalta osaltaan vaikuttamaan myönteisesti lajin alueelliseen kehitykseen. Viikonlopun kilpailussa päästiin testaamaan ensikertaa ampumaradan uutta, alueella kovasti kaivattua toimintamonttua. Monttu on viimeistelyä vaille valmis, ja sai kilpailijoilta hyvän vastaanoton. Yhteistyö Iisalmen kaupungin kanssa on ollut sujuvaa. Kaupunki on pyrkinyt ottamaan harrastajien toiveet mukaan montun toteutuksessa ja ratasääntöjen laatimisessa.

Kun kilpailijoiden määrä lisääntyy, tarvitaan toimintaan mukaan lisää myös aktiivisia toimitsijoita. Hanhilammella oli tällä kertaa poikkeuksellisen paljon toimitsijoita, jotka olivat mukana ensimmäistä kertaa. Kilpailunjohtaja Antti-Matti Tikkanen kannustaakin uutta väkeä mukaan ennakkoluulottomasti. Mitään liian vaikeaa ei joudu tekemään. Tällä kertaa toimitsijoita löytyi mukaan erittäin hyvin ja toimitsijan rooli onkin hyvä tapa tutustua lajiin. Tikkanen toteaa myös, että lajin pariin pyrkivän kannattaa pyrkiä kisoihin heti, kun SRA kortti on takataskussa, jotta kynnys osallistua ei nousisi liian suureksi. Jos omia aseita ei vielä ole, kisata voi myös piirin laina-aseilla.

KKC Operation Gooselake oli siinäkin mielessä poikkeuksellinen, että tapahtuma sai useita sponsoreita. Mukana olivat Korpistore, Savon-Mutka, Varusteleka, Viranomainen, Asetalo oy sekä Kiuruveden Urheilutarvike oy. Uusi toimintamonttu sai erityishuomiota avausviikonlopun kunniaksi. Asetalo lahjoitti montulla toteutetulla rastilla parhaan suorituksen tehneelle ampujalle 250€ arvoisen Glock rannekellon. Voiton kuittasi parhaalla suorituksellaan Mika Leinonen Iisalmen seudun reserviläisistä.

Tämän kokoluokan kilpailu vaatii kilpailunjohtajalta vahvaa organisoimiskykyä ja toimitsijoilta pyyteetöntä talkoohenkeä. Tätäpä Iisalmesta näyttäisi löytyvän. Kilpailijat antoivat kisapäivästä poikkeuksetta hyvää palautetta heti tuoreeltaan. Kiitosta saivat erityisesti rastit, joita kilpailuun oli rakennettu kuusi. Kilpailijoiden kesken näitä kuvailtiin eniten sanoilla mielenkiintoinen, selkeä ja sujuva. Minimilaukausmäärä kisaajaa kohden oli 150 ja viikonlopun aikana kisassa ammuttiin yhteensä vähintään 19 500 laukausta.

Sujuvaa oli myös kilpailijoiden kulkeminen rastilta toiselle, mikä oli varmastikin hyvä ennakkosuunnittelun ansiota. Ruuhkia ei päässyt syntymään, eivätkä odotteluajat helteisellä kisapaikalla käyneet kenellekään liian pitkiksi, jos niitä oli juuri ollenkaan. KKC perinteitä kunnioittaen, myös muonitus oli huolehdittu näille atleettisille ampujanvartaloille soveltuvaksi, ja siitä huolehti paikallinen Pizzeria Nefis.

Mikä ihmeen SRA? 

Sovellettu reserviläisammunta (SRA) on suomalainen ammunnan harjoitusmuoto, joka on suunniteltu erityisesti reserviläisten harjoitteluun ja valmiuden ylläpitämiseen. Kyseessä on urheiluammunta- ja kilpailulaji, jossa turvallisuus on tärkein huomioitava asia. SRA:ssa pyritään parantamaan reserviläisten taitoja ja kykyä toimia erilaisissa kenttäolosuhteissa ja käytännön tilanteissa. 

Sovellettu reserviläisammunta eroaa perinteisestä radalla tapahtuvasta ammunnasta siinä, että harjoitukset tehdään mahdollisimman lähellä realistisia olosuhteita. Tämä tarkoittaa, että ammunnat voivat tapahtua vaihtelevissa maastoissa, liikkeessä tai muissa kenttäolosuhteissa. Harjoituksissa otetaan huomioon myös erilaisia esteitä ja tehtäviä, jotka saattavat vaikuttaa ammunnan tarkkuuteen ja tehokkuuteen. 

Reserviläisurheiluliitto (RESUL) määrittelee sovelletun reserviläisammunnan (SRA) käytännönläheiseksi ampumalajiksi, joka on suunniteltu mittaamaan ja kehittämään reserviläisten ampumataitoa ja aseenkäsittelytaitoja. SRA:ssa kilpaillaan kolmessa luokassa; vakio-, avoin- ja TST-luokassa, jotka määräytyvät käytettävien aseiden ja varusteiden mukaan. Kilpailuissa suorituksen pisteytys perustuu ampumatarkkuuteen ja suoritukseen käytettyyn aikaan. Rasteilla on usein liikkumista ja ampumista rajoittavia sekä ohjaavia rakenteita, kuten seiniä, rikelinjoja ja tunneleita. Turvallinen aseen käsittely on lajissa ensiarvoisen tärkeää, ja siihen kiinnitetään erityistä huomiota. 

KKC eli Kalakukkocup on Pohjois-Savolainen talkootyön helmi

SRA mittelöjen suosiosta kertoo paljon se, että sunnuntain kisapäivään pyrki alun perin jopa 86 osallistujaa. Kisapaikat jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä, joten parikymmentä kisaajaa jouduttiin valitettavasti pudottamaan kisapäivästä ulos jo ilmoittautumisvaiheessa. Tämä siksi, että viikonlopun tuntimäärä, ja ampumaradan kisakapasiteetti ei ole rajaton.  

KKC järjestetään täysin talkoovoimin, yhden kilpailun järjestäminen vaatii usealta henkilöltä monen työpäivän verran talkootunteja. Itse kilpailuviikonloppu on rankka rutistus, ratojen suunnittelua ja rakentamista aloitetaan jo hyvissä ajoin. Lauantaina ammutaan toimitsijakilpailu ja sunnuntain varsinainen kilpailupäivä kruunaa työn tuloksen.  

Ratojen suunnittelu vaatii paljon osaamista, perehtymistä sääntöihin, sekä mielikuvitusta. Rastit pyritään suunnittelemaan niin, että ne kuvaavat tilanteita, joita reserviläinen voisi kriisiaikana kohdata. Tarpisen kilpailu sisälsi neljä erilaista kisarastia, joilla harjoiteltiin mm. tiedustelun kanssa tehtävää yhteistyötä ja drone-ryhmän torjumista. Ammunta on rasteilla kuitenkin se pääasia ja nämä eriaiheiset tehtävät tuovat lisämaustetta kilpailuun. Kisaajakohtainen minimilaukausmäärä oli 106, mikä tarkoittaa sitä, että viikonlopun aikana Tarpisella ammuttiin reilusti yli 9000 laukausta. 

Turvallisuus on SRA:n kulmakivi 

Jos SRA harrastajilta kysytään, lajin tärkeimmiksi ominaisuuksiksi nostetaan usein tekemisen ilo ja turvallisuus. Myös KKC on saanut aikoinaan alkunsa paikallisten harrastajien ideasta ja toiminta lähti kasvamaan näiden tekemistä aloitteista, kertoo Tarpisella ratatuomarina toiminut KUAS:n puheenjohtaja Antti Seppänen.  Sunnuntain osakilpailussa hän perehdytti uutta rastituomaria oman tuomaroinnin ohessa. 

Kaikki toiminnalliset lajit ovat turvallisuuskeskeisiä ja se korostuu myös SRAn jokaisella osa-alueella. Lievästäkin turvallisuusrikkeestä seuraa suorituksen hylkääminen ja kisasta putoaminen. Tämä motivoi harrastajia pitämään pilkuntarkasti huolta siitä, ettei mistään turvallisuuteen liittyvästä yksityiskohdasta luisteta. On tärkeää, että ensin ammutaan turvallisesti, sitten tarkasti ja vasta sen jälkeen nopeasti.  

SRA harrastuksen pariin on helpointa hakeutua esimerkiksi reserviläisammuntojen, eli viikkoammuntojen kautta. Viikkoammunnoissa voi opetella ammunnan perustaitoja laina-aseilla valvotusti. Ensin opetellaan turvallista aseen käsittelyä. Kun laukaukset alkavat osua tauluun, voi hakeutua SRA-kurssille, joiden myötä mukaan tulee liike ja maalinvaihto, kertoo Seppänen. Vauhti tulee mukaan viimeisenä, alkuun liikettä ja maalinvaihtoa harjoitellaan maltilla, ja vasta sitä mukaa kun taito kasvaa, voi myös vauhti kasvaa.  

Tarpisen KKC rastit saivat kiitosta monipuolisuudestaan. Rasti on onnistunut, kun ohjeistus on helposti ymmärrettävä turvallisuuden ja vaatimusten osalta, ja tarjoaa kisaajalle myös riittävästi haastetta. Kisassa ei nähty viikonlopun aikana juurikaan  apeita naamoja. Omasta onnistumisesta riippumatta kisaajien kesken näytti vallitsevan tekemisen ilo ja yhteisöllisyys. Omia ja kisatovereiden suorituksia puitiin rastien välissä ja niiden aikana armotta, mutta kannustaen. SRA ja kiinnostus toiminnallisiin ampumaurheilulajeihin tuntuu liimaavaan porukan yhteen.  Rataolosuhteissa ei ole merkitystä sillä kuka olet ja mistä tulet, vaan jokainen starttaa kisaan samalta viivalta. Lajin suola saattaakin olla juuri siinä, että aloittelijakin voi yltää timanttiseen suoritukseen, ja toisaalta kokeneenkin konkarin kisa voi tyssähtää yllätystekijään, kuten häiriöön aseessa ratkaisevalla sekunnilla. 

Tarpisella harrastetaan aktiivisesti

Tarpisen ampumarata palvelee sekä urheilu- että metsästysampujia, ja erityisesti haulikkoammunta on siellä suosittua, sillä se muodostaa suurimman osan laukausmääristä. Rata tarjoaa myös mahdollisuuksia muuhun ampumiseen, kuten luodikkoammuntaan ja liikkuvaan maaliin. 

Reserviläistoiminta on aktiivista, muun muassa viikkoammuntojen muodossa. Käyttö on kasvanut erityisesti sen jälkeen, kun Raasion ampumakeskus suljettiin, ja nyt rata houkuttelee monenlaisia käyttäjiä. Myös muut reserviläisyhdistykset käyttävät rataa. 

Ampumaratatilanne koko maakunnassa on melko haastava, ja toiveissa onkin, että uudet hankkeet etenisivät ja parantaisivat toiminnallisen ammunnan mahdollisuuksia alueella. 

 

Kilpailujen järjestäminen vaatii lisää tekijöitä – ampujia riittää, mutta tuomareita ja toimitsijoita kaivataan 

Ampumatoiminnan kasvu näkyy osallistujamäärissä, ja innokkaita ampujia on yhä enemmän. Haasteeksi on kuitenkin noussut se, että ratojen kapasiteetti ja vapaaehtoisten järjestäjien määrä eivät aina pysy kysynnän perässä.  

Kaikki toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, joten aktiivisia tekijöitä kaivataan erityisesti, jotta toiminta voi kasvaa ja kehittyä kysyntää vastaavaksi. Tällä hetkellä esimerkiksi tuomareiden määrä riittää tällä hetkellä pyöritettävien kilpailujen järjestämiseen. Kiinnostus lajia kohtaan on jatkuvasti noussut ja toiminnalliset lajit vetävät harrastajia nousujohteisesti. Jos suunta pysyy samana, toimitsijoiden ja tuomareiden tarve tulee kasvamaan. 

Vaikka kisapaikkoja on tällä hetkellä vähemmän kuin halukkaita osallistujia, kannattaa silti pyrkiä lajin pariin, mikäli intoa löytyy. Toiminnallisten lajien vetovoima aiheuttaa vääjäämättä myös painetta kehittää lajia ja sen saavutettavuutta!  

Mikäli kiinnostuit lajista, ota yhteyttä Pohjois-Savon reservipiirien ampumatoimikuntaan, he ohjaavat sinut tämän jalon ja mukaansa tempaavan harrastuksen pariin. Ampumatoimikunnan tavoitat osoitteesta ammunta@vihma.fi 

 

Pohjois-Savon Reservipiirien tiedostustoimikunta – Vihma

 

NASTA Ilimatar 2024 -kurssi Turvallisesti vesillä, täyttyi heti osallistujista ja se on hyvä, sillä huviveneonnettomuuksissa menehtyi viime vuonna 34 henkilöä. Näistä eniten kuolemantapauksia oli Vuoksen vesistöjen alueella ja Suomenlahdella.

Olikin aiheellista järjestää Turvallisesti vesillä naisille -kurssi Vuoksen vesistön alueella, toteaa kurssinjohtajana toiminut Minttu Hämäläinen. —Meillä on paljon veneellä ja vesistöissä liikkuvia, joten oli todella hienoa, että saimme koottua yhteen asiantuntijoita kouluttamaan kurssilaisia. Kuopion Järvipelastajien oppeja hyödyntäen pystymme toivottavasti lisäämään sitä jokapäiväistä turvallisuutta täällä vesistöjen keskellä. Kattavan koulutuksen myötä olisi hienoa, että kurssilaiset jakaisivat harjoittelemiaan oppejaan omassa lähipiirisssään. Tällä tavoin tietoutta ja oppeja saisi laajemmin ihmisten keskuuteen.

Kurssilla opeteltiin pelastamista ja pelastautumista, kuinka nämä turvallisesti saataisiin tehtyä. Hämäläisen mukaan avun soittaminen on tärkeää, mutta apu harvoin ehtii paikalle ensimmäisten minuuttien aikana. —Silloin ensihätätilanteessa paikalla olijan pitäisi pystyä olemaan toimintakykyinen. Kurssilaiset pääsivät harjoittelemaan mm hypotermian ensiapua, avaruuslakanan käyttöä, turvallisesti aluksesta poistumista. Jos kurssilainen innostuu tulemaan vapaaehtoistoimintaan mukaan, yhteyttä kannattaa ottaa vapaaehtoiseen pelastuspalveluun tai olemaan suoraan yhteydessä Järvipelastajiin, vinkkaa Hämäläinen.

 

Kuvat ja teksti: NASTA Ilimatar 2024 -harjoituksen viestintätiimi

Kokonaisturvallisuuden superviikonlopun 27.-29. syyskuuta NASTA Ilimatar 2024 -harjoituksen, Karjalan Lennostossa, johti Milja Muikku. Harjoitukseen osallistujia oli yli 300 innokasta henkilöä.

Harjoituksessa oli yhdeksän erilaista kurssia ja sen lisäksi johto- ja huoltokurssi. Näillä harjoiteltiin vähän erityyppisiä taitoja. Kaikista tärkeimpänä ydinroolina oli opetella omalta mukavuusalueeltaan poistumista ja suuressa joukossa toimimista. Samalla kurssilaiset saivat perehtyä siihen, miten Karjalan Lennostossa toimitaan ja miten lennosto puolustaa maata.

Milja Muikku, kuva Laura Alatalo

Milja Muikku johti NASTA Ilimatar 2024-harjoituksen, joka oli Naisten Valmiusliiton 54. harjoitus.

 

Hajautettu harjoitus tuo haastetta

—Mielestäni on todella hienoa, että tänne oli saatu iso naisten harjoitus, edellinen oli 2017 ja se oli vähintäänkin yhtä suosittu kuin tämä, totesi MPK:n koulutuspäällikkö Jukka Mutanen. Viikonloppuna kursseja oli monessa eri pisteessä ja se asetti toimintaan omat haasteensa. Lisävaikeuskertoimena olivat niin tiestön parannusmyllääminen, kuin rakennustyömaat lennoston alueella. Onneksi Siilinjärven kunta ja koulut pystyivät järjestämään harjoitukselle lisätilat lennoston läheltä. Mutasen mielestä harjoituksen hajautus tulee varmaan yleisestikin olemaan tulevaisuutta Naisten Valmiusliiton koulutuksissa, koska varuskuntiin pääsy saattaa vaikeutua. —Tässähän sitä harjoiteltiin ikään kuin poikkeusolojen toimintaa. Nythän me elettiin täällä ihan oikeasti poikkeusoloissa, koska kaikki ei ollutkaan tarjolla yhdessä pisteessä, vaan jouduttiin miettimään eri ratkaisuja asiaan.

Jukka Mutanen, kuva Laura Alatalo

Jukka Mutanen seurasi ilolla harjoituksiin osallistuvia aktiivisia ja osaavia naisia.

 

Huoltotoimistolla joustavaa tilannejohtamista

Harjoituksen toiminta eri pisteissä vaati myös huoltotoimistolta tarkkaa organisointia ja venymistä. Satu Linnaranta vastasi huollon kuljetuksista ja hänelle tuli vähän yllätyksenä, kuinka kaikki kurssien pienetkin toimintamuutokset vaikuttivat laajasti huollon pyörittämiseen. Suunnittelun edetessä ilmeni paljon asioita, joita ei voinut ennakoida ja lennostossa toimiminen asetti omat reunaehtonsa. Linnarannan mukaan tässä harjoituksessa piti mukautua, sai opetella joustavaa tilannejohtamista ja yhteistyön tekemistä eri toimijoiden kesken. —Ei tässä välttämättä kaikkia asioita pystytty tekemään oppikirjojen mukaan, mutta ei se mahdollisessa kriisitilanteessakaan kauhean helppoa ole, ei ole valmiiksi pureskeltua sapluunaa. Mukautumista vaaditaan.

Linnarantaa ei hätkäyttänyt harjoituksen valmisteluun käytetty aika, hän on jo reserviläistoiminnassa tottunut vapaaehtoistyöhön. Hän pitää tärkeänä tällaisia harjoituksia ja haluaa omalta osaltaan olla edistämässä yhteiskunnan varautumista erilaisiin tilanteisiin. —Tämä on tärkeä asia minulle.

Satu Linnaranta, kuva Laura Alatalo

Kyllä oli mielenkiintoinen ja opettavainen viikonloppu monien tärkeiden varautumis- ja turvallisuustaitojen parissa, totesi Satu Linnaranta.

 

Kuopiolainen lotta, Riitta Lampi teki hypyn mielenkiintoiseen tuntemattomaan

Kuopion Lottaperinneyhdistys ry:n puheenjohtaja Riitta Lampi koki osallistumisen harjoitukseen myös tärkeäksi. Hänen mukaansa esimerkiksi henkinen kriisinkestävyys on nyt yhtä tärkeä taito kuin oli ennenkin. —Ajattelen, mitä kaikkea naiset ovat kestäneet ja minkälaisia he ovat tänä päivänä, siinä on monelle esimerkkiä. Meillä vanhin, toiminnassa mukana oleva lotta on 100 -vuotias ja kukaan meistä ei puhu menneistä katkeraan sävyyn. Silloin tehtiin, mitä piti tehdä. Ei kyselty onko kivaa ja jaksatko. Lampi arvostaa sen ajan toimintaa ja todellakin toivoo, ettei sellaisia tilanteita enää koskaan tulisi. Tietenkin tämän päivän arkeen on hyvä varautua monin eri tavoin. Aina voi jotain mennä pieleen, sähköt katkeavat ja vaikka vettä ei tule, niin ei pidä menettää rauhallisuutta.

Lampi iloitsee, miten nämäkin NASTA kurssit täyttyivät hetkessä. —On ihailtavaa, kuinka monen ikäisiä täällä oli. Minua hymyilytti, piti täyttää 70 vuotta, että pääsi armeijaan. Tämä oli hyppy mielenkiintoiseen tuntemattomaan. Vähän arvelutti, miten retkipatjalla saa unta, mutta hyvillä unenlahjoillani pärjäsin. Lampi on varma, että veteraanit katsovat hyvällä tällaisia arjen taitoihin tarkoitettuja kursseja. Lisäksi täältä sai monia hyviä uusia ystäviä ja pääsi siten verkostoitumaan.

Riitta Lampi, kuva Marja-Liisa Ruhanen

Lotta Riitta Lampi pitää tärkeänä kriisitaitojen osaamista pahan päivän varalle.

 

NASTASTA luottamusta ja hallinnan tunnetta arkeen

Linnaranta on huomannut, miten sellaisetkin naiset, jotka eivät ole käyneet varusmiespalvelusta, ovat lähteneet näille Naisten Valmiusliiton järjestämille kursseille mukaan. —Ukrainaan tehdyn hyökkäyksen jälkeen minulla on omassa kaveripiirissäkin naisia, jotka haluavat tietoa ja taitoja toiminnasta, joilla voisivat mahdollisen kriisin kohdatessa olla yhteiskunnassa apuna. Kannustan ehdottomasti niin vanhempia kuin nuoriakin lähtemään tällaisille kursseille, täältä saa monipuolista oppia arjen turvallisuuteen. —Tulee mietittyä asioita ehkä uudelta kantilta ja saa sellaista luottamusta sekä hallinnan tunnetta arkeensa, toteaa Linnaranta.

 

Kuvat ja teksti: NASTA Ilimatar 2024 – harjoituksen viestintätiimi