Iisalmen Hernejärvellä järjestettävä 37. Sandels Jotos ”Paalimäen partio” tulevana viikonloppuna kokoaa alun toista sataa kisaajaa ja rastihenkilöä hienojen korpimaastojen keskelle.
Jotoksen johtajan prikaatinkenraali evp. Tuomo Revon mukaan kisa tulee tarjoamaan sopivasti niin haasteita kuin mielenkiintoisia tehtäviä hienon maaston ohella. Revon mukaan jotos on samalla oman osaamisen ja kansalaistaitojen päivittämistä.
– Sandels Jotosta on suunniteltu perinteiseen malliin sotilaallisen huolellisesti. Järjestäjäorganisaatio on osaavaa ja kokenutta, joten muutamalla etäkokouksella on varmistettu, että valmistelut etenevät hyvin. Jotos-järjestäjät ovat valmiita ottamaan jotostelijat vastaan la 17.5. Kannattaa tulla haastamaan itseään hyvässä seurassa, Repo toteaa.
Jotoksen varajohtajana on Vieremän kunnanjohtaja Mika Suomalainen. Hänen mukaansa tämän vuoden maasto on poikkeuksellisen hieno luonnoltaan ja maisemiltaan.
– Reitin suunnittelu ja rastivalinnat vaativat partioilta kykyä arvioida omaa suorituskykyä, maastoa ja käytettävissä olevaa aikaa. Rasteilla pärjää hyvällä sotilaan perusosaamisella sekä yhteistyö- ja soveltamiskyvyllä, Suomalainen tähdentää.
Kisassa on kaksi sarjaa. Kilpasarjassa Döbeln -sarjassa on kuusi partiota ja 12 partiota taivaltaa Sandels -sarjassa. Tehtävät tarjoavat laajaa osaamisen taitoa ja tietämystä osallistujilta, mutta etenkin kisa tarjoaa upeassa maastossa kisailijoille luontoelämyksiä.
Ammunnat tapahtuvat Iisalmessa Hanhilammen ampumaradalla ja lähtöpaikka kisaan on Hernejärven koululla. Kisan avaukseen saavat osallistujat kenraali evp Jarmo Lindbergin videotervehdyksen eduskunnasta. Paikalle tulevat mm. Kainuun prikaatin komentaja prikaatinkenraali Ari Laaksonen, kansanedustaja Markku Eestilä ja MPK Savo-Karjalan piiripäällikkö Antti Teräväinen. Lisäksi Jotosta seuraavat paikan päällä myös Pohjois-Savon Reserviupseerien ja Reserviläisten piirien puheenjohtajat majuri Jari Aalto ja ylikersantti Hannu Hämäläinen.
Reservinupseerit ovat järjestämässä myös suosiota viime vuonna saavuttanutta Turvallisuuden lähteillä Runni -keskustelua. Tänä vuonna Runnilla seminaari pidetään 12.7. Teemana on ”Kovaa puhetta puolustuksesta”.
Yleisölle avoinna olevalla tapahtumalla on tavoitteena antaa kansalaisille oikeaa ja ajantasaista tietoa maanpuolustuksesta ja Suomen sisäisestä turvallisuudesta.
Yhteydet
Järjestelytoimikunta Jari Mustonen 045 3260 028
Iisalmen Reservinupseerit puheenjohtaja Perttu Sirviö 050 323 6191
Sovellettu reserviläisammunta (SRA) on suomalainen ammunnan harjoitusmuoto, joka on suunniteltu erityisesti reserviläisten harjoitteluun ja valmiuden ylläpitämiseen. Kyseessä on urheiluammunta- ja kilpailulaji, jossa turvallisuus on tärkein huomioitava asia. SRA:ssa pyritään parantamaan reserviläisten taitoja ja kykyä toimia erilaisissa kenttäolosuhteissa ja käytännön tilanteissa.
Sovellettu reserviläisammunta eroaa perinteisestä radalla tapahtuvasta ammunnasta siinä, että harjoitukset tehdään mahdollisimman lähellä realistisia olosuhteita. Tämä tarkoittaa, että ammunnat voivat tapahtua vaihtelevissa maastoissa, liikkeessä tai muissa kenttäolosuhteissa. Harjoituksissa otetaan huomioon myös erilaisia esteitä ja tehtäviä, jotka saattavat vaikuttaa ammunnan tarkkuuteen ja tehokkuuteen.
Reserviläisurheiluliitto (RESUL) määrittelee sovelletun reserviläisammunnan (SRA) käytännönläheiseksi ampumalajiksi, joka on suunniteltu mittaamaan ja kehittämään reserviläisten ampumataitoa ja aseenkäsittelytaitoja. SRA:ssa kilpaillaan kolmessa luokassa; vakio-, avoin- ja TST-luokassa, jotka määräytyvät käytettävien aseiden ja varusteiden mukaan. Kilpailuissa suorituksen pisteytys perustuu ampumatarkkuuteen ja suoritukseen käytettyyn aikaan. Rasteilla on usein liikkumista ja ampumista rajoittavia sekä ohjaavia rakenteita, kuten seiniä, rikelinjoja ja tunneleita. Turvallinen aseen käsittely on lajissa ensiarvoisen tärkeää, ja siihen kiinnitetään erityistä huomiota.
Kisapaikoilla turvallisuuteen suhtaudutaan vakavasti, vaikka tunnelma on leppoisa. Tarpisella ensiapuvalmiudesta vastasi Toni Kettunen.
KKC eli Kalakukkocup on Pohjois-Savolainen talkootyön helmi
SRA mittelöjen suosiosta kertoo paljon se, että sunnuntain kisapäivään pyrki alun perin jopa 86 osallistujaa. Kisapaikat jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä, joten parikymmentä kisaajaa jouduttiin valitettavasti pudottamaan kisapäivästä ulos jo ilmoittautumisvaiheessa. Tämä siksi, että viikonlopun tuntimäärä, ja ampumaradan kisakapasiteetti ei ole rajaton.
KKC järjestetään täysin talkoovoimin, yhden kilpailun järjestäminen vaatii usealta henkilöltä monen työpäivän verran talkootunteja. Itse kilpailuviikonloppu on rankka rutistus, ratojen suunnittelua ja rakentamista aloitetaan jo hyvissä ajoin. Lauantaina ammutaan toimitsijakilpailu ja sunnuntain varsinainen kilpailupäivä kruunaa työn tuloksen.
Ratojen suunnittelu vaatii paljon osaamista, perehtymistä sääntöihin, sekä mielikuvitusta. Rastit pyritään suunnittelemaan niin, että ne kuvaavat tilanteita, joita reserviläinen voisi kriisiaikana kohdata. Tarpisen kilpailu sisälsi neljä erilaista kisarastia, joilla harjoiteltiin mm. tiedustelun kanssa tehtävää yhteistyötä ja drone-ryhmän torjumista. Ammunta on rasteilla kuitenkin se pääasia ja nämä eriaiheiset tehtävät tuovat lisämaustetta kilpailuun. Kisaajakohtainen minimilaukausmäärä oli 106, mikä tarkoittaa sitä, että viikonlopun aikana Tarpisella ammuttiin reilusti yli 9000 laukausta.
Turvallisuus on SRA:n kulmakivi
Kuopion Reserviupseerikerhon jäseniin kuuluva Seppänen on pitkän linjan SRA harrastaja.
Jos SRA harrastajilta kysytään, lajin tärkeimmiksi ominaisuuksiksi nostetaan usein tekemisen ilo ja turvallisuus. Myös KKC on saanut aikoinaan alkunsa paikallisten harrastajien ideasta ja toiminta lähti kasvamaan näiden tekemistä aloitteista, kertoo Tarpisella ratatuomarina toiminut KUAS:n puheenjohtaja Antti Seppänen. Sunnuntain osakilpailussa hän perehdytti uutta rastituomaria oman tuomaroinnin ohessa.
Kaikki toiminnalliset lajit ovat turvallisuuskeskeisiä ja se korostuu myös SRAn jokaisella osa-alueella. Lievästäkin turvallisuusrikkeestä seuraa suorituksen hylkääminen ja kisasta putoaminen. Tämä motivoi harrastajia pitämään pilkuntarkasti huolta siitä, ettei mistään turvallisuuteen liittyvästä yksityiskohdasta luisteta. On tärkeää, että ensin ammutaan turvallisesti, sitten tarkasti ja vasta sen jälkeen nopeasti.
SRA harrastuksen pariin on helpointa hakeutua esimerkiksi reserviläisammuntojen, eli viikkoammuntojen kautta. Viikkoammunnoissa voi opetella ammunnan perustaitoja laina-aseilla valvotusti. Ensin opetellaan turvallista aseen käsittelyä. Kun laukaukset alkavat osua tauluun, voi hakeutua SRA-kurssille, joiden myötä mukaan tulee liike ja maalinvaihto, kertoo Seppänen. Vauhti tulee mukaan viimeisenä, alkuun liikettä ja maalinvaihtoa harjoitellaan maltilla, ja vasta sitä mukaa kun taito kasvaa, voi myös vauhti kasvaa.
Tarpisen KKC rastit saivat kiitosta monipuolisuudestaan. Rasti on onnistunut, kun ohjeistus on helposti ymmärrettävä turvallisuuden ja vaatimusten osalta, ja tarjoaa kisaajalle myös riittävästi haastetta. Kisassa ei nähty viikonlopun aikana juurikaan apeita naamoja. Omasta onnistumisesta riippumatta kisaajien kesken näytti vallitsevan tekemisen ilo ja yhteisöllisyys. Omia ja kisatovereiden suorituksia puitiin rastien välissä ja niiden aikana armotta, mutta kannustaen. SRA ja kiinnostus toiminnallisiin ampumaurheilulajeihin tuntuu liimaavaan porukan yhteen. Rataolosuhteissa ei ole merkitystä sillä kuka olet ja mistä tulet, vaan jokainen starttaa kisaan samalta viivalta. Lajin suola saattaakin olla juuri siinä, että aloittelijakin voi yltää timanttiseen suoritukseen, ja toisaalta kokeneenkin konkarin kisa voi tyssähtää yllätystekijään, kuten häiriöön aseessa ratkaisevalla sekunnilla.
Nilsiän reserviläisten puheenjohtaja Marko Oikarinen kertoo Tarpisen ampumaradasta.
Tarpisella harrastetaan aktiivisesti
Tarpisen ampumarata palvelee sekä urheilu- että metsästysampujia, ja erityisesti haulikkoammunta on siellä suosittua, sillä se muodostaa suurimman osan laukausmääristä. Rata tarjoaa myös mahdollisuuksia muuhun ampumiseen, kuten luodikkoammuntaan ja liikkuvaan maaliin.
Reserviläistoiminta on aktiivista, muun muassa viikkoammuntojen muodossa. Käyttö on kasvanut erityisesti sen jälkeen, kun Raasion ampumakeskus suljettiin, ja nyt rata houkuttelee monenlaisia käyttäjiä. Myös muut reserviläisyhdistykset käyttävät rataa.
Ampumaratatilanne koko maakunnassa on melko haastava, ja toiveissa onkin, että uudet hankkeet etenisivät ja parantaisivat toiminnallisen ammunnan mahdollisuuksia alueella.
Kilpailujen järjestäminen vaatii lisää tekijöitä – ampujia riittää, mutta tuomareita ja toimitsijoita kaivataan
Ampumatoiminnan kasvu näkyy osallistujamäärissä, ja innokkaita ampujia on yhä enemmän. Haasteeksi on kuitenkin noussut se, että ratojen kapasiteetti ja vapaaehtoisten järjestäjien määrä eivät aina pysy kysynnän perässä.
Kaikki toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, joten aktiivisia tekijöitä kaivataan erityisesti, jotta toiminta voi kasvaa ja kehittyä kysyntää vastaavaksi. Tällä hetkellä esimerkiksi tuomareiden määrä riittää tällä hetkellä pyöritettävien kilpailujen järjestämiseen. Kiinnostus lajia kohtaan on jatkuvasti noussut ja toiminnalliset lajit vetävät harrastajia nousujohteisesti. Jos suunta pysyy samana, toimitsijoiden ja tuomareiden tarve tulee kasvamaan.
Vaikka kisapaikkoja on tällä hetkellä vähemmän kuin halukkaita osallistujia, kannattaa silti pyrkiä lajin pariin, mikäli intoa löytyy. Toiminnallisten lajien vetovoima aiheuttaa vääjäämättä myös painetta kehittää lajia ja sen saavutettavuutta!
Mikäli kiinnostuit lajista, ota yhteyttä Pohjois-Savon reservipiirien ampumatoimikuntaan, he ohjaavat sinut tämän jalon ja mukaansa tempaavan harrastuksen pariin. Ampumatoimikunnan tavoitat osoitteesta ammunta@vihma.fi
IRUK Tiedote: Perinteinen Sandels Jotos 2025 Iisalmessa
Prikaatinkenraali Tuomo Repo johtaa jotossuunnittelua eduskunnasta
Teemana 37. järjestettävällä Sandels Jotoksella Paalimäen partio
Perinteikäs Sandels-Jotos järjestetään tämän vuoden toukokuun puolivälissä Iisalmen ja Sonkajärven maisemissa Hernejärvellä. ”Paalimäen partio” toteutetaan hienossa Hernejärven maastossa lähes korpimaisemissa ja vaatii sopivasti osaamista, taitoa ja hurttia huumoria osallistujilta.
Teemana on 37. kerran järjestettävällä jotoksella on Paalimäen partio ja jotoksen johtajan prikaatinkenraali evp. Tuomo Revon mukaan kisa tulee tarjoamaan sopivasti haasteita kuin mielenkiintoisia tehtäviä ja hieno maaston. Repo johtaa valmisteluja korkealta paikalta eduskunnasta käsin, sillä hän toimii kansanedustaja Jarmo Lindbergin eduskunta-avustajana.
Revon mukaan jotos on samalla oman osaamisen ja kansalaistaitojen päivittämistä.
– Sandels Jotos on erittäin perinteikäs ja tunnettu reserviläistapahtuma, johon olen pääsyt tutustumaan Kainuun prikaatin komentajana ja Kuopion Sotilasläänin operaatiopäällikkönä. Jotos on vahva maanpuolustustapahtuma ja arvostan korkealle sen vuosittaisia järjestäjiä ja puuhahenkilöitä, toteaa Repo.
Repo antaa kiitosta Sandels Jotoksen järjestäjille ja myös yhteistyötahoille. Jotos on Revon mielestä järjestäjiltä ja osallistujilta vahva voimannäyttö. Päävastuussa on Iisalmen Reserviupseerikerho (IRUK).
– Eri toimijoiden vuosittainen jotosyhteistyö edesauttaa yhteistoimintaa myös pahassa paikassa. Kaiken kaikkiaan huikea kokonaisuus maanpuolustuksen ja kokonaisturvallisuuden kannalta!
Olen vaikuttunut tämän alueen yhteen hiileen puhaltamisesta ja yhteistyöstä kokonaisturvallisuutemme eteen. Näinä epävakaina aikoina yhteistyö ja yksituumaisuus ovat paras keino ennaltaehkäistä ja torjua uhkia ja kriisejä. Yhdessä olemme vahvoja, Repo tähdentää.
Kilpailussa tarvitaan ampumataitoa, huomiokykyä, päättelytaitoja ja yleisiä kansalaistaitoja. Joukkueen vahvuus on 3–5 henkilöä, ikä vähintään oltava 18 vuotta. Osallistujilta ei vaadita asevelvollisuutta suoritettuna. Sarjoja on tarjolla kaksi. Ammunnat tapahtuvat Iisalmessa Hanhilammen ampumaradalla ja lähtöpaikka kisaan on Hernejärven koululla.
Kisa sopii reserviläiskerhojen partioiden lisäksi perhe-, työpaikka- ja kaveriryhmille. Kisasivuille pääsee mm. MPK:n ja Iisalmen Reserviupseerikerhon sivuilta.
Jotoksen varajohtajana on Vieremän kunnanjohtaja Mika Suomalainen, joka toimi aiemmin ammattisotilaana kansainvälisissä tehtävissä.
Reservinupseerit ovat järjestämässä myös suosiota viime vuonna saavuttanutta Turvallisuuden lähteillä Runni -keskustelua. Tänä vuonna Runnilla seminaari pidetään 12.7. Teemana on ”Kovaa puhetta puolustuksesta”.
Yleisölle avoinna olevalla tapahtumalla on tavoitteena antaa kansalaisille oikeaa ja ajantasaista tietoa maanpuolustuksesta ja Suomen sisäisestä turvallisuudesta
YHTEYDET
Järjestelytoimikunta Jari Mustonen 045 3260 028
Iisalmen Reservinupseerit puheenjohtaja Perttu Sirviö 050 323 6191
NASTA Ilimatar 2024 -kurssi Turvallisesti vesillä, täyttyi heti osallistujista ja se on hyvä, sillä huviveneonnettomuuksissa menehtyi viime vuonna 34 henkilöä. Näistä eniten kuolemantapauksia oli Vuoksen vesistöjen alueella ja Suomenlahdella.
Olikin aiheellista järjestää Turvallisesti vesillä naisille -kurssi Vuoksen vesistön alueella, toteaa kurssinjohtajana toiminut Minttu Hämäläinen. —Meillä on paljon veneellä ja vesistöissä liikkuvia, joten oli todella hienoa, että saimme koottua yhteen asiantuntijoita kouluttamaan kurssilaisia. Kuopion Järvipelastajien oppeja hyödyntäen pystymme toivottavasti lisäämään sitä jokapäiväistä turvallisuutta täällä vesistöjen keskellä. Kattavan koulutuksen myötä olisi hienoa, että kurssilaiset jakaisivat harjoittelemiaan oppejaan omassa lähipiirisssään. Tällä tavoin tietoutta ja oppeja saisi laajemmin ihmisten keskuuteen.
Kurssinjohtaja Minttu Hämäläinen
Kurssilla opeteltiin pelastamista ja pelastautumista, kuinka nämä turvallisesti saataisiin tehtyä. Hämäläisen mukaan avun soittaminen on tärkeää, mutta apu harvoin ehtii paikalle ensimmäisten minuuttien aikana. —Silloin ensihätätilanteessa paikalla olijan pitäisi pystyä olemaan toimintakykyinen. Kurssilaiset pääsivät harjoittelemaan mm hypotermian ensiapua, avaruuslakanan käyttöä, turvallisesti aluksesta poistumista. Jos kurssilainen innostuu tulemaan vapaaehtoistoimintaan mukaan, yhteyttä kannattaa ottaa vapaaehtoiseen pelastuspalveluun tai olemaan suoraan yhteydessä Järvipelastajiin, vinkkaa Hämäläinen.
Kuvat ja teksti: NASTA Ilimatar 2024 -harjoituksen viestintätiimi
Kokonaisturvallisuuden superviikonlopun 27.-29. syyskuuta NASTA Ilimatar 2024 -harjoituksen, Karjalan Lennostossa, johti Milja Muikku. Harjoitukseen osallistujia oli yli 300 innokasta henkilöä.
Harjoituksessa oli yhdeksän erilaista kurssia ja sen lisäksi johto- ja huoltokurssi. Näillä harjoiteltiin vähän erityyppisiä taitoja. Kaikista tärkeimpänä ydinroolina oli opetella omalta mukavuusalueeltaan poistumista ja suuressa joukossa toimimista. Samalla kurssilaiset saivat perehtyä siihen, miten Karjalan Lennostossa toimitaan ja miten lennosto puolustaa maata.
Milja Muikku, kuva Laura Alatalo
Milja Muikku johti NASTA Ilimatar 2024-harjoituksen, joka oli Naisten Valmiusliiton 54. harjoitus.
Hajautettu harjoitus tuo haastetta
—Mielestäni on todella hienoa, että tänne oli saatu iso naisten harjoitus, edellinen oli 2017 ja se oli vähintäänkin yhtä suosittu kuin tämä, totesi MPK:n koulutuspäällikkö Jukka Mutanen. Viikonloppuna kursseja oli monessa eri pisteessä ja se asetti toimintaan omat haasteensa. Lisävaikeuskertoimena olivat niin tiestön parannusmyllääminen, kuin rakennustyömaat lennoston alueella. Onneksi Siilinjärven kunta ja koulut pystyivät järjestämään harjoitukselle lisätilat lennoston läheltä. Mutasen mielestä harjoituksen hajautus tulee varmaan yleisestikin olemaan tulevaisuutta Naisten Valmiusliiton koulutuksissa, koska varuskuntiin pääsy saattaa vaikeutua. —Tässähän sitä harjoiteltiin ikään kuin poikkeusolojen toimintaa. Nythän me elettiin täällä ihan oikeasti poikkeusoloissa, koska kaikki ei ollutkaan tarjolla yhdessä pisteessä, vaan jouduttiin miettimään eri ratkaisuja asiaan.
Jukka Mutanen, kuva Laura Alatalo
Jukka Mutanen seurasi ilolla harjoituksiin osallistuvia aktiivisia ja osaavia naisia.
Huoltotoimistolla joustavaa tilannejohtamista
Harjoituksen toiminta eri pisteissä vaati myös huoltotoimistolta tarkkaa organisointia ja venymistä. Satu Linnaranta vastasi huollon kuljetuksista ja hänelle tuli vähän yllätyksenä, kuinka kaikki kurssien pienetkin toimintamuutokset vaikuttivat laajasti huollon pyörittämiseen. Suunnittelun edetessä ilmeni paljon asioita, joita ei voinut ennakoida ja lennostossa toimiminen asetti omat reunaehtonsa. Linnarannan mukaan tässä harjoituksessa piti mukautua, sai opetella joustavaa tilannejohtamista ja yhteistyön tekemistä eri toimijoiden kesken. —Ei tässä välttämättä kaikkia asioita pystytty tekemään oppikirjojen mukaan, mutta ei se mahdollisessa kriisitilanteessakaan kauhean helppoa ole, ei ole valmiiksi pureskeltua sapluunaa. Mukautumista vaaditaan.
Linnarantaa ei hätkäyttänyt harjoituksen valmisteluun käytetty aika, hän on jo reserviläistoiminnassa tottunut vapaaehtoistyöhön. Hän pitää tärkeänä tällaisia harjoituksia ja haluaa omalta osaltaan olla edistämässä yhteiskunnan varautumista erilaisiin tilanteisiin. —Tämä on tärkeä asia minulle.
Satu Linnaranta, kuva Laura Alatalo
Kyllä oli mielenkiintoinen ja opettavainen viikonloppu monien tärkeiden varautumis- ja turvallisuustaitojen parissa, totesi Satu Linnaranta.
Kuopiolainen lotta, Riitta Lampi teki hypyn mielenkiintoiseen tuntemattomaan
Kuopion Lottaperinneyhdistys ry:n puheenjohtaja Riitta Lampi koki osallistumisen harjoitukseen myös tärkeäksi. Hänen mukaansa esimerkiksi henkinen kriisinkestävyys on nyt yhtä tärkeä taito kuin oli ennenkin. —Ajattelen, mitä kaikkea naiset ovat kestäneet ja minkälaisia he ovat tänä päivänä, siinä on monelle esimerkkiä. Meillä vanhin, toiminnassa mukana oleva lotta on 100 -vuotias ja kukaan meistä ei puhu menneistä katkeraan sävyyn. Silloin tehtiin, mitä piti tehdä. Ei kyselty onko kivaa ja jaksatko. Lampi arvostaa sen ajan toimintaa ja todellakin toivoo, ettei sellaisia tilanteita enää koskaan tulisi. Tietenkin tämän päivän arkeen on hyvä varautua monin eri tavoin. Aina voi jotain mennä pieleen, sähköt katkeavat ja vaikka vettä ei tule, niin ei pidä menettää rauhallisuutta.
Lampi iloitsee, miten nämäkin NASTA kurssit täyttyivät hetkessä. —On ihailtavaa, kuinka monen ikäisiä täällä oli. Minua hymyilytti, piti täyttää 70 vuotta, että pääsi armeijaan. Tämä oli hyppy mielenkiintoiseen tuntemattomaan. Vähän arvelutti, miten retkipatjalla saa unta, mutta hyvillä unenlahjoillani pärjäsin. Lampi on varma, että veteraanit katsovat hyvällä tällaisia arjen taitoihin tarkoitettuja kursseja. Lisäksi täältä sai monia hyviä uusia ystäviä ja pääsi siten verkostoitumaan.
Riitta Lampi, kuva Marja-Liisa Ruhanen
Lotta Riitta Lampi pitää tärkeänä kriisitaitojen osaamista pahan päivän varalle.
NASTASTA luottamusta ja hallinnan tunnetta arkeen
Linnaranta on huomannut, miten sellaisetkin naiset, jotka eivät ole käyneet varusmiespalvelusta, ovat lähteneet näille Naisten Valmiusliiton järjestämille kursseille mukaan. —Ukrainaan tehdyn hyökkäyksen jälkeen minulla on omassa kaveripiirissäkin naisia, jotka haluavat tietoa ja taitoja toiminnasta, joilla voisivat mahdollisen kriisin kohdatessa olla yhteiskunnassa apuna. Kannustan ehdottomasti niin vanhempia kuin nuoriakin lähtemään tällaisille kursseille, täältä saa monipuolista oppia arjen turvallisuuteen. —Tulee mietittyä asioita ehkä uudelta kantilta ja saa sellaista luottamusta sekä hallinnan tunnetta arkeensa, toteaa Linnaranta.
Kuvat ja teksti: NASTA Ilimatar 2024 – harjoituksen viestintätiimi
Sovellettu reserviläisammunta eroaa perinteisestä radalla tapahtuvasta ammunnasta siinä, että harjoitukset tehdään mahdollisimman lähellä realistisia olosuhteita. Tämä tarkoittaa, että ammunnat voivat tapahtua vaihtelevissa maastoissa, liikkeessä tai muissa kenttäolosuhteissa. Harjoituksissa otetaan huomioon myös erilaisia esteitä ja tehtäviä, jotka saattavat vaikuttaa ammunnan tarkkuuteen ja tehokkuuteen.
Kaikki toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, joten aktiivisia tekijöitä kaivataan erityisesti, jotta toiminta voi kasvaa ja kehittyä kysyntää vastaavaksi. Tällä hetkellä esimerkiksi tuomareiden määrä riittää tällä hetkellä pyöritettävien kilpailujen järjestämiseen. Kiinnostus lajia kohtaan on jatkuvasti noussut ja toiminnalliset lajit vetävät harrastajia nousujohteisesti. Jos suunta pysyy samana, toimitsijoiden ja tuomareiden tarve tulee kasvamaan.
