Reserviläispiirin pj Jari Styrmannilla on asiaa itsenäisyyspäivän alla

Kunniavelkaamme on vielä monta erää maksamatta!

 

Itsenäisyyspäivän alla olisi hyvä kaiken kiireen keskellä hiljentyä miettimään mitä itsenäisyys minulle merkitsee. Minulle itsenäisyys merkitsee vapautta olla rakkaiden lähimmäisteni ja ystävieni luona sekä tehdä työtä mitä haluan ja harrastaa mitä haluan. Voin siis määrätä itse omista asioistani sekä suunnan elämälleni. Näin rauhan aikana tuo kysymys on helppoa sysätä sivuun ja jatkaa arkista puuhasteluamme, mutta silloin voi helposti myös unohtua, että Itsenäisyys ei ole itsestäänselvyys.

 

Minun sukupolveni ei ole tarvinnut taistella itsenäisyyden ja vapauden tähden, vaan me olemme saaneet ne perintönä sodanajan sukupolveltamme. Meille sota ja vaaranvuodet ovat vain vanhempiemme kertomuksia ja sivuja historian kirjoista, mutta meidän tulee muistaa, että keskuudessamme on vielä heitä, joille sota oli arkipäivää ja jossa läsnä olivat jatkuva suru, pelko ja läheisten menettäminen. Heillä oli kuitenkin tahto selviytyä. Tuo tahto kiteytyi yhteen sanaan, maanpuolustustahto.

 

Maanpuolustustahto on edelleen itsenäisyytemme säilymisen ehto. Meillä kaikilla suomalaisilla on oikeus ja velvollisuus puolustaa maatamme, mikäli sitä uhataan. Maanpuolustustahtoa tarvitaan myös rauhan aikana ja juuri se ohjaa meitä tekemään parhaamme osana toimivaa yhteiskuntaa. Niin kauan, kun meillä säilyy tahto puolustaa maatamme, on Suomi itsenäinen, menestyvä sekä vapaa ja turvallinen meille kaikille.

 

Itsenäisyyspäivän alla sodistamme puhutaan paljon ja niiden merkitys tunnustetaankin yhtenä kansakuntamme yhtenäisyyden synnyttäjänä. Usein kuulee myös kommentteja, että ”sitä tikulla silmään, joka vanhoja muistelee”. Mutta on myös sanonta, että ”joka unohtaa historian, on tuomittu toistamaan sitä”. Sotiemme historiaa, sankarivainajiemme muistoa ja veteraaniemme perintöä emme saa koskaan unohtaa. Sotiemme veteraanit ovat vielä elävä osa tuota kohtalokasta, mutta silti kunniakasta historiaamme.

 

Sotiin osallistui yhteensä noin 600 000 miestä ja 100 000 naista. Nuorimmat rintamalle joutuneista olivat vasta 17-vuotiaita. Joka kahdeksas sotiin osallistuneista menehtyi. Palanneistakin joka neljäs oli saanut pysyvän sotavamman. Sodat jättivät jälkeensä 30 000 leskeä ja yli 50 000 sotaorpoa.

 

Sotiemme veteraaneja on elossa vielä noin 6 500 ja heidän puolisoitaan ja leskiään noin 14 000. Sotaleskiä on elossa enää muutama kymmenen henkilöä. Kaikille heille tämä maamme vapaus ja itsenäisyys ei välttämättä takaa sitä toimeentuloa ja turvaa, minkä he tekojensa ja uhrauksiensa kautta kansakunnaltamme olisivat ansainneet.

 

Vallitsevan koronaepidemian ja siitä johtuvien rajoitustoimien vuoksi on iäkäs veteraanisukupolvemme ajautunut hyvin vaikeaan tilanteeseen. Kotihoidon käyntejä on rajoitettu ja vierailukiellot ovat aiheuttaneet iäkkäille veteraaneillemme myös henkistä kuormitusta. Altistumisriskin vuoksi myös omaiset ja läheiset rajoittavat käyntejään riskiryhmään kuuluvien veteraanien kotona, mikä taas lisää palvelutarvetta entisestään.

 

Veteraanikeräykset ovat yksi tapa helpottaa ahdinkoon joutuneita kunniakansalaisiamme. Sotiemme veteraanit I Sotiemme Naiset -keräys on veteraanijärjestöjen yhteinen keräys, jonka tuotoilla tuetaan sotien 1939-1945 veteraaneja, heidän puolisoitaan ja leskiään sekä sotaleskiä.  Keräystuottoa käytetään elintärkeiden lääkkeiden ja elämää helpottavien laitteiden ja tarvikkeiden hankitaan, sekä kotiin tuotaviin lukuisiin palveluihin kuten liikkumista helpottaviin kodin kunnostuksiin.

 

Varusmiehet ovat aiemmin osallistuneet joka vuosi Sotiemme Veteraanit I Sotiemme Naiset -keräykseen. Puolustusvoimien pääesikunta linjasi 24.9.2020 tiedotteessaan, että koronatilanteesta johtuen varusmiehet eivät tänä syksynä osallistu Sotiemme veteraanit -valtakunnalliseen lipaskeräykseen.

Tänä vuonna sekä kevään, että syksyn varusmieskeräykset peruttiin koronatilanteen takia, jonka johdosta keräyksen tuotto on pienentynyt merkittävästi.

 

Pääesikunnan linjaus on ilman muuta oikein, sillä kuten muunkin yhteiskunnan, on myös puolustusvoimien varauduttava koronatilanteeseen turvatakseen tehtäviensä toteutuminen. Puolustusvoimien on säilytettävä kaikissa tilanteissa Suomen sotilaallisen puolustamisen kykynsä, eikä sitä tule vaarantaa altistamalla asevelvollisuuttaan suorittavia koronatartunnoille. Annetaan siis puolustusvoimille työrauha hoitaa lain sille määräämät tehtävänsä.

 

Apua veteraanikeräykseen tarvitaan nyt! Meidän reserviläisten on otettava entistä suurempi vastuu keräyksen toteutumisesta ja veteraanien tukemisesta! Pohjois-Savon Reservipiirien jäsenkerhoissa ja -yhdistyksissä on kaikkiaan noin 3000 henkilöjäsentä, mikä on monikymmenkertaisesti enemmän, kuin tähän asti keräykseen osallistuneiden Karjalan lennoston varusmiesten määrä. Voimaa meiltä siis löytyy. Nyt tarvitaan myös sitä tahtoa!

 

Koronaepidemia on jälleen kiihtymisvaiheessa, joten perinteisten lipaskeräysten toteuttaminen voi olla nyt jopa terveydelle vaarallista. Siksi haastankin kaikki Pohjois-Savon Reservipiirien jäsenet avustustalkoisiin lahjoittamalla vähintään 5€ veteraanien hyväksi. Lahjoituksen voi tehdä suoraan Pohjois-Savon keräystilille ja näin auttamaan oman maakuntamme veteraaneja.

 

Pohjois-Savon keräystili: FI85 1555 3000 1088 12

Mobile Pay 33405

 

Jos ja kun koronaepidemia saadaan kuriin ja palaamme jälleen normaaliin arkeen, niin toivon, että jokaisella paikkakunnalla järjestetään myös lipaskeräykset viimeistään veteraanikeräyksen tempauspäivänä 13.3.2021.

 

Näytetään esimerkkiä, että me emme ole unohtaneet!

Kunniavelkaamme on vielä monta erää maksamatta!

 

Hyvää itsenäisyyspäivää ja mukavaa joulun odotusta kaikille!

 

Pohjois-Savon Reserviläispiiri ry

puheenjohtaja

 

Jari Styrman